Yksi kevät

Yksi kevät - kesä - syksy. Viisi nuorta punaista naista, oikeastaan tyttöä, Tampereella sata vuotta sitten.

Viisi ystävätärtä, iältään 15-17, ovat tutustuneet työpaikallaan kenkätehtaassa. Sitten tulee kevät 1918 ja tytöt joutuvat /pääsevät osallistumaan sotaan. Valkoisilta vallattuun huvilaan perustetaan punaisten kenttäsairaala jossa he hoitavat lyhyen koulutuksen jälkeen haavoittuneita. Kun valkoiset saartavat Tampereen ja olot käyvät oikein tukaliksi niin neljä tyttöä värväytyy naiskaartiin. He opettelevat ryömimään pyssy poskella, pukeutuvat housuihin ja osa leikkaa tukkansakin.

Hyvin selkeästi ja kauniisti kirjoitettu kirja vakavasta aiheesta. Kirjan lukee yhdessä päivässä mutta tarina jää askarruttamaan mieltä. Sodan kauheita tapahtumia kuvataan rehellisesti mutta ei mennä liiallisuuksiin. Lukijalle herää halu tietää miten tytöt selviävät ja miten he käsittelivät asioita päässään kukin omalla tavallaan. Mitkä motiivit saivat nämä tytöt liittymään naiskaartiin ja miten nuoren naisen elämä jatkuu tuollaisen kokemuksen jälkeen? Miten helppoa ne ratkaisut olisikaan tehdä kun tietää tapahtumat etukäteen mutta keskellä sekasortoa on vain toimittava.