Vain varjo häälyväinen

Lue kirjailijan kasvuajasta katolilaisessa, keskiluokkaisessa kodissa Pohjois-Englannissa, elämästä endometrioosin varjossa. Kirjailija on kaksinkertainen Booker-palkittu ja arvonimeltään Dame Hilary.

Mantel kasvoi Derbyshiressä sijaitsevassa kylässä Pohjois-Englannissa. Perhe oli katolilainen. Hilary ("Ilary") on itsepäinen tyttö, joka lyö kiusaavia poikia, on usein sairas ja lukee Shakespearea 10-vuotiaana.

Kirjan alussa hän kirjoittaa seuraavasti: "En oikein tiedä, kuinka kirjoittaa itsestäni. Jokainen valitsemani tyyli valitsee itsensä pois jo ennen kuin kappale on valmis. Anna mennä vain, ajattelen mielessäni, levitän käteni ja sanon, c’est moi, nieltävä se on. Luotan lukijaan." Mantel kuvailee lapsuuttaan hiukan epämääräisesti, katkonaisesti, lyhyillä vaikutelmilla, suggestiivisin tunnelmin, lähellä mutta kuitenkin kaukana: hän luottaa lukijoihinsa! Kaikkea ei voi/tarvitse selittää: isä, joka vain katoaa ja isäpuoli Jack, joka ottaa tämän paikan ja antaa hänelle sukunimen Mantel.

Monen vuoden sairastamisen jälkeen, saatuaan väärän diagnoosin psyykkisestä sairaudesta, Mantel itse päätyy lopputulokseen endometrioosi. Hänen kohtunsa leikataan pois, hänen kehonsa paisuu. Suru syntymättömistä lapsista leimaa häntä: hän avioituu uudelleen entisen miehensä kanssa, hankkii suuria taloja, valmistaa suuret määrät ruokaa, omistaa suuria liinavaatevarastoja.

Kirjoittamisesta ei kerrota lähes mitään, vaikka hän omaelämäkerran ilmestyessä on kirjoittanut jo kahdeksan kirjaa, osa niistä palkittuja. Hän kertoo kirjan lopussa näystä, jossa viittaan pukeutunut henkilö kantaa jotakin epämääräistä: hahmo kuvaa häntä itseään, kirjoja, joita hän tulee kirjoittamaan.

Mantel palkittiin vuosina 2009 ja 2012 Booker-palkinnolla romaaneistaan Wolf Hall (Susipalatsi) ja Bring up the bodies (Syytettyjen sali). Elämäkerran Giving up the ghost (Vain varjo häälyväinen) hän kirjoitti vuonna 2003.

Målgrupp:

Taggar:

Tipsat av: Pietarsaaren kirjasto den 22 december 2015