Kaksinkerroin iloa lukupiiristä

Päivi Jokitalo kertoo lukupiirien ilosta ja pietarsaarelaispiirin teemasta tänä syksynä: Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion kirjeet ja päiväkirjat.

Suomessa lukupiireillä on pitkät perinteet. 1840-luvulla maassa toimi jo toistakymmentä lukuseuraa, joista huomattavan moni pohjalaisissa maisemissa eri leveysasteilla: Torniossa, Oulussa, Raahessa, Kokkolassa, Uusikaarlepyyssä, Vaasassa.

Suvi Ahola, monille Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikkona tuttu, väitteli lukupiireistä viime vuonna. Lähes 200 kirjallisuuspiirin vastauksista piirtyy tuttu kuva: jaettu lukukokemus on usein suurempi kuin yksinäinen.

1800-luvun puolivälin molemmin puolin lukuseurojen perustajia olivat usein rouvasväen yhdistykset, myös nykyisten lukupiiriläisten enemmistö on naisia. Meidänkään pietarsaarelaispiirissämme ei toistaiseksi ole kuin yksi miespuolinen lukija. Ikähaitari sen sijaan ulottuu alle 20-vuotiaasta yli seitsemänkymppiseen, mukana on sekä suomen- että ruotsinkielisiä, alkuperäisiä pohjalaisia ja muualta muuttaneita.

Vetäjänä on ilo päästä etsimään ja ehdottamaan luettavia teemoja, kirjoja ja kirjailijoita, mutta lopullisen päätöksen tekee kuitenkin ryhmä. Kaikkien mielestä parhaita puolia on, että piirissä "luetaan sellaistakin, mihin ei muuten tarttuisi".

Tänä vuonna olemme lukeneet niin Tove Janssonia kuin Kjell Westötä, keskustelleet kesäkirjoista sekä Mirkka Rekolan ja Eva-Stina Byggmästarin runoista. Osan kirjoista osallistujat ovat lukeneet suomeksi, usein luettavaksi on valikoitunut myös ruotsinkielisiä alkuperäisversioita. Emme ole kaikki lukeneet samaa kirjaa, vaan valinneet yhteisesti sovitulta kirjailijalta eri teoksia, mikä on rikastuttanut käytyjä keskusteluja.

Syksyn ajan jatkamme muiden tekstien ohella yhden jäsenemme kesän kynnyksellä ehdottamaa teemaa, joka alkoi Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion, myös runoilija P. Mustapäänä tunnetun, viideksi niteeksi kootusta kirjeenvaihdosta ja päiväkirjamerkinnöistä.

Elsa Enäjärvi-Haavio ja hänen miehensä olivat molemmat kansanrunouden tutkijoita, Elsa väitteli ensimmäisenä naisena suomalaisesta ja vertailevasta kansanrunoudentutkimuksesta 1932 ja oli aktiivinen sekä politiikassa että kulttuurielämässä. Monelle keski-ikäiselle ovat tuttuja Martti Haavion Iloinen lorukirja ja hänen versioimansa eläinsadut.

Pariskunta ja heidän lähipiirinsä osoittautui niin kiehtovaksi, että kirjeenvaihdosta aihe laajeni Haavion toiseen vaimoon, runoilija Aale Tynniin, pariskunnan lähipiirin ja lapsiin Elina Haavio-Mannilaan ja Katarina Eskolaan, joista jälkimmäinen on toimittanut paljon sukuunsa ja omaan nuoruuteensa liittyviä teoksia.

Suvi Ahola lainaa kirjassaan Malla Silfverstolpea (1782-1861), kuulua uppsalalaista kirjallisen salongin pitäjää:
"Sitä, mitä luki itsekseen ja hiljaa, ei aina ymmärtänyt, mutta yhdessä, toisten kanssa jaettuna lukeminen tuotti kaksinkerroin iloa."

Myös omassa Pietarsaaren työväenopiston kirjallisuuspiirissämme kirjan äärelle kokoontumisissa keskeistä on keskustelu, jakaminen ja ryhmän avaamat monet näkökulmat luettuun. Tapaamisissa opimme paitsi kirjoista, myös toisiltamme.

Vaikka jakaminen, näkemysten rikastaminen ja uuden oivaltaminen on lukupiiriläisille tärkeää, on selvää, että osallistuminen on myös mukavaa ja viihdyttävää!

 

 

 

Teksti: Päivi Jokitalo
http://loykkionkirjastossatapahtuu.wordpress.com

   

Jokitalo, päivi

 


 

  1. Lukupiirien aika

    Undertitel: yhteisöllistä lukemista suomalaisissa lukupiireissä
    Av: Ahola, Suvi
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 2013
    Klassifikation: LITTERATURVETENSKAP

    Finns som: Bok
  2. Annan aika

    Undertitel: erään papinrouvan keskeneräinen elämä
    Av: Eskola, Katarina
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 2006
    Klassifikation: Biografier. Memoarer

    Finns som: Bok
  3. Tyttö Pitkänsillan molemmin puolin

    Undertitel: Elsa Eklundin tytönpäiväkirjat 1913-1920
    Av: Eskola, Katarina
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 2012
    Klassifikation: Biografier. Memoarer

    Finns som: Bok
  4. Kahden

    Av: Haavio, Martti
    Språk:
    Finska

    Finns som: Bok
  5. Yhdessä

    Av: Haavio, Martti
    Språk:
    Finska

    Finns som: Bok
  6. Sodassa

    Undertitel: Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion kirjeet 1939-1940
    Av: Enäjärvi-Haavio, Elsa
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 2001
    Klassifikation: Språkvetare. Litteraturforskare

    Finns som: Bok
  7. Itään

    Undertitel: Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1941-1942
    Av: Enäjärvi-Haavio, Elsa
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 2002
    Klassifikation: Språkvetare. Litteraturforskare

    Finns som: Bok
  8. Autius lehtipuissa

    Undertitel: Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1942-1951 : parielämäkerran päätösosa
    Av: Enäjärvi-Haavio, Elsa
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 2003
    Klassifikation: Språkvetare. Litteraturforskare

    Finns som: Bok
  9. Tyttö venheessä

    Undertitel: Elsa Enäjärvi-Haavion elämä 1901-1951
    Av: Sievänen-Allen, Ritva
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 1999
    Klassifikation: Språkvetare. Litteraturforskare

    Finns som: Bok
  10. Kuva kaivattuni

    Undertitel: P. Mustapään runojen taustaa : (salainen)
    Av: Tynni-Haavio, Aale
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 2005
    Klassifikation: Finländsk och finsk-ugrisk litteraturhistoria samt forskning i den finländska och finsk-ugriska litteraturen

    Finns som: Bok
  11. Olen vielä kaukana

    Undertitel: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa
    Av: Tynni-Haavio, Aale
    Språk:
    Finska
    Publiceringsår: 1978
    Klassifikation: Finländsk och finsk-ugrisk litteraturhistoria samt forskning i den finländska och finsk-ugriska litteraturen

    Finns som: Bok

Målgrupp:

Taggar:

Skrivet av: Päivi Jokitalo den 24 september 2014