Hevosvarkaat

Hevosvarkaat ilmestyi Norjassa v 2003. Se oli Per Pettersonin läpimurtoteos, ja se on saanut useita palkintoja, mm Norjan kriitikkojen kirjallisuuspalkinnon.

67- vuotias Trond haluaa aikaa ajatella ja erakoituu koiransa kanssa syrjäkylän metsämökkiin, samalle seudulle, jossa vietti kesän 1948 isänsä kanssa. Tuon kesän jälkeen hän ei enää nähnyt isäänsä, ja tuon kesän jälkeen hänestä tulee aikuinen. Nuo kokemukset satuttivat, mutta – kuten isä tapasi sanoa – mehän päätämme itse, milloin tekee kipeää.

Kertomus kulkee kahdessa aikatasossa, tuossa oudossa nuoruuden kesässä ja nykypäivässä. Mennyt aika palaa elävästi Trondin mieleen, kun lähin naapuri Lars osoittautuu vanhaksi tutuksi. Miten kaikki oikein kävi? Syyllisiä ei nimetä, eikä niitä itse asiassa ollutkaan, kaikki vain kävi niin kuin oli käydäkseen. Tuon kesän tapahtumat juontuivat jo sodan ja Norjan natsimiehityksen ajalta, joka ei jättänyt koskettamatta syrjäisimpiäkään seutuja.

Tämä on surumielinen ja kaihoisa romaani, josta jää kuitenkin seestynyt ja hyvä olo. Trondin pohdinta rankoista asioista on niin viisasta, että se lohduttaa myös lukijaa. Norjalaismaaseudun ja metsän kuvaus on rauhoittavaa, hyvin visuaalista, maisema ja sen tunnelmat elävät olennaisina osina mukana tarinassa. Kerronta on kirkasta ja tiivistä, lempeää ja pehmeää, mutta ei jää paikalleen, vaan kuljettaa lukijaa laineillaan kuin metsäisen virran viemänä. Silmäilin minulle tuntemattoman kirjailijan teosta vain vilkaistakseni sitä, mutta se osoittautuikin yhdeksi niistä kirjoista, jotka on pakko päästä lukemaan loppuun, ja äkkiä. Ja seuraavaksi onkin sitten lukuvuorossa yöpöydällä Pettersonin romaani Kirottu ajan katoava virta, joka sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2009. Siinäkin teemana on menneisyyden ja nykypäivän kipeä kohtaaminen.

 

Målgrupp:

Taggar:

Tipsat av: Pietarsaaren kirjasto den 29 november 2012