Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua

Mitä heille tapahtui ja miksi?

Joka vuosi tehdään katoamisilmoituksia useasta sadasta suomalaisesta. Suurin osa heistä löytyy elossa, joitakin kymmeniä kuolleena. Pysyvästi kadoksiin jää kymmeniä suomalaisia vuosittain. Mitä on katoamistapausten takana ja miten paljon poliisit voivat kadonneen löytämiseksi tehdä?

Ei jälkeäkään – kirja kertoo 11 kadonneen tarinan. Nämä henkilöt ovat niitä, joiden nimet olet saattanut nähdä iltapäivälehdissä ja joista on saatettu uutisoida henkilön löydyttyä, mutta ei enää nimellä. Lehtijuttujen lukijalle tapaus jää avoimeksi, eikä välttämättä lähimmäisetkään saa parempaa tietoa siitä, mitä kadonneelle on tapahtunut.

Suurinta osaa kadonneista kaivataan nopeastikin, mutta surullista on, että joitakin ei. Vuonna 2001 kadonneen Vesa Frantsilaa ei kukaan kaivannut viiteentoista vuoteen. Vasta maksamattomat yhtiövastikkeet paljastivat kadonneen henkilön. Poliisilla ei näin monen vuoden jälkeen ole paljon reittejä, joista lähteä henkilöä etsimään. Muutama nimi on lukijalle erittäin tuttu, tamperelaisen Raisa Räisäsen katoaminen vuodelta 1999 on uutisissa yhä edelleen.

Katoaminen on tragedia, niin kadonneelle kuin kadonneen läheisille. Yksikään kirjassa esiintyvistä kadonneista ei löytynyt hengissä. Tässä on vain surullisia kohtaloita. Kirja antaa äänen kadonneiden omaisille, sillä kadonneilla ei sitä ääntä enää ole.