Alavilla mailla hallanvaara

Miksi 1930-lukua yhä muistellaan lämpimästi? Kuinka kylmää oli oikeasti talvisodan pakkasissa? Missä ilmanalassa kisailtiin Helsingin olympialaiset 1952, entä MM-kisat 1983?

Monia säähän liittyviä muistikuvia ja todellisia kokemuksia valotetaan mielenkiintoisesti Markus Hotakaisen kirjassa. Kirjoittaja käy läpi suomalaista säähistoriaa itsenäistymisen ajoista lähtien ja esittelee samalla erilaisia sääilmiöitä ja niiden seurauksia.

Kirjan tekstiä tukevat Ilmatieteen laitoksen lukuisat tilastotiedot, joista voi poimia yllättäviäkin tietoja esimerkiksi sade- ja lämpötilaennätyksistä eri paikkakunnilla.

Hotakaisen teos antaa faktatietoa paitsi ilmaston lämpenemisestä myös entisaikojen kohukeleistä kaikille meille, jotka muistamme lähinnä vain 2000-luvun myrskyt ja hellekesät.  Ja jos vaikka tekisi mieli sanoa, ettei ole naismuistiin ollut näin huonoa kesää kuin tänä vuonna, niin ei pidä paikkaansa. Kirjasta löytyy esimerkiksi kuuluisa sadevuosi 1974, jolloin satoi lähes yhtäjaksoisesti heinäkuusta seuraavaan tammikuuhun.

Lopuksi pitää mainita vielä, että Hotakaisen kirjan nimenä oleva, monien mielestä suomen kielen kauneimpiin lauseisiin kuuluva sanonta, tuli radion säätiedotuksiin jo 1930-luvulla. Tosin parhaiten sään ennustamisen vaikeuden lienee kiteyttänyt eräs itseoppinut sääprofeetta: ”Kyllä ennusteet pitää paikkaansa, säät vaan reistailee.”

Markus Hotakainen on tietokirjailija ja tiedetoimittaja, joka on kirjoittanut lukuisia tähtitiedettä, avaruustutkimusta sekä säätä käsitteleviä tietokirjoja.

Målgrupp:

Taggar:

Tipsat av: Pietarsaaren kirjasto den 6 augusti 2014